Uusi blogi

Uudet tuulet, uusi blogi:

Vapaana virtaavia ajatuksia

Tervetuloa!

Salakavalat ansat

Talven mittaan sain tämän meidän kolmion suurelta osin sellaiseen kuntoon, että päivttäinen kevyt siisteyden ylläpito on mielekästä ja mutkatonta - tulee siis oikeasti tehtyä! Etenkin lastenhuone toimii, vaikka sen nykyisellään jakaakin kaksi viikaria. Jokaiselle lelulle paikka, ja lelut laitetaan joka ilta yhdessä paikoilleen. Kaikki lelut eivät ole kerralla esillä, vaan monen muun perheen tavoin meilläkin osa leluista on varastossa, ja näitä leluja sitten kierrätetään aktiiviseen leikkiin tarpeen mukaan. Huone on niin helposti hallittavissa, että sille pärjää lapsikin. Aivan samaa ei valitettavasti voi sanoa koko kodista. Vielä.

Tästä tulikin mieleeni äskettäin käyty keskustelu Facebookissa. Ihmettelin Facebookissa yhden päivän aikana syntynyttä kaaosta, vaikka olin mielestäni siivonnut koko samaisen päivän. Sain kannustavia viestejä muilta äideiltä - kyllä se siitä viimeistään sitten, kun lapset muuttavat pois! No, ehkä moni voikin syyttää lapsiaan, mutta meidän huushollin pääsyyllinen istuu tässä. Toki siivoaminen olisi rivakampaa, jos sitä ei tarvitsisi tehdä toisella kädellä kaiken muun paimentamisen ohessa, mutta vaikka lapset muuttaisivat heti huomenna omilleen, ongelmakohdat eivät häviäisi minnekään. Mahdollisesti ne leviäisivät vielä lattioille ja muille pinnoille, jonne pienten käsiparien vuoksi ei tällä hetkellä voi jättää mitään lojumaan.

Tästä ei siis ole muuta tietä ulos kuin noiden salakavalien ansojen hävittäminen. Tarkoitan näitä paikkoja, jotka eivät syystä tai toisesta toimi sellaisina kuin ne nyt ovat. Meiltä niitä paikkoja löytyy erityisesti vaatehuoneesta ja muutamista kaapeista. Ne ajautuvat helposti kaaokseen, eikä tavaroita saa enää vaivattomasti paikoilleen, koska kyseiset paikat peittyvät epäjärjestyksen alle. Nämä tavarat jäävät sitten helposti muualle pyörimään. Muun muassa olohuoneen hyllyn päällinen ja iso ruokapöytä ovat meillä otollisia paikkoja. Koko huone näyttää hetkessä epämääräiseltä. Sitten tavaroita tungetaan hätäisesti pois silmistä, entisen kaaoksen päälle.

Tavoite on siis järjestää nämä ongelmakohdat uudelleen niin, etteivät ne enää yksinkertaisesti voi ajatua kaaokseen. Tavaraa on edelleen liikaa ja järjestys ontuu. Mutta ei kauaa! Olen saanut tarpeekseni ja nämä ansat lähtevät nyt.

Täällä ollaan

Hei pitkästä aikaa!

Aikaa on tosiaan vierähtänyt niin, että koko Bloggerikin on näemmä mennyt uusiksi tässä välissä. Mutta en ole hautautunut tiskivuorien alle, tyystin ainakaan. Optimisti saattaisi jopa sanoa, että päinvastoin. Viime syksystä tähän aurinkoiseen kevätsunnuntaihin on tapahtunut suuria oivalluksia ja tuntuukin, että nyt olen vasta pääsemässä vauhtiin.

Tästä Bloggerista en ole oikein varma. Ehkä katson, kuinka ketterästi tässä uudessa versiossa tuo kuvien lataaminen toimii ja miltä tämä nykyisellään tuntuu. En ollut tyytyväinen siihen, kuinka kuvien laatu huononi, kun ne pienentyivät blogipostauksiin sopiviksi. Aktiivistista bloggailuajoistani on niin kauan, että täytynee opetella asiat uudestaan. Enkä nyt siis puhu tämän blogin alkuajoista, vaan sitä edeltäneistä vuosista pidempi aika sitten.

Olen todella innoissani asioista, joita olen viime syksyn jälkeen oivaltanut ja suunnasta, johon olen nyt menossa. Haluan kertoa niistä mahdollisimman pian lisää! Katsotaan, tapahtuuko se täällä blogissa, vai tuleeko jotain ihan uutta.

Tiskikoneesta haaveillessa

Miten tää tiskipöytä on taas tän näkönen?!

Tuntuu, että tänäänkin olen puolet päivästä viettänyt asian äärellä, ja aina se näyttää tältä.

Otin aikaa itselleni

Arkisempi arki on täällä taas miehen palattua töihin. Sain kuitenkin livahdettua kesken päivän vähän kauppoihin ja kahville, kiitos äitini. Pieni kahvi ja herkullinen kääretorttupala kahdella eurolla. Ja asiallinen viesti lehtipinon päällimmäisenä.

Yksi jäi

Yksi pulla jäi miehellekin näistä Fazerin pakastepullista.

Kuudella eurolla

Sain nämä kuudella eurolla Fidalta tänään. Jo Kastehelmi-lasinalunen yksin olisi arvokkaampi, eikä niitä ole tullut aiemmin edes vastaan näissä lähipaikoissa.

Periaatteessa keräilisin Arabialta yksittäisinä vain leipälautasia, mutta tämä lasinalusen vieressä oleva tassi oli niin nättikin, että se lähti mukaan. Tietääkö joku koristeen ja suunnittelijan nimen? En ole sitä vielä itse ehtinyt selvittää. Ei ole ennestään tuttu.

En voinut myöskään jättää kauppaan noita tsekkiläisiä Thun-kukkakuppeja lautasineen.

Kätkö

Olohuoneen sohvan takana ikkunalaudalla väijyi tällainen.

Johtolangoista päätellen se on ollut siellä jo parikin päivää. Mies on ilmeisesti syöttänyt nuorimmaisen olohuoneessa jossain vaiheessa. Iloinen asia, etteivät nuo ruusunmarja-päärynät ole pitkin vaaleita sohvia. Niin olisi väistämättä käynyt, jos vanhempi lapsi olisi tehnyt tämän löydön ennen minua.

Aamupalan jälkeen

Päättymätön tarina

Ei tässä ehdi saada edes kuivuneita pyykkejä tieltä pois, kun on jo lisää ripustettavaa.

Suurin haaste on saada kuivat pyykit mahtumaan mihinkään, siksi jäävät helposti tuohon. Meillä on liian vähän säilytystilaa, eikä sekään missään parhaassa järjestyksessä. Lasten vaatteista pitäisi jälleen kerran käydä pieneksi jääneet vaatteet läpi, oma kaappi on muuten vain sekaisin.

Lehmänukke

Näin tämän tyttösen aiemmin tällä viikolla Oulun Paljekirppiksellä. En muista aiemmin nähneeni tällaista ja ensireaktioni oli, että onpas aika creepy. Nyt kun olen pidemmän aikaa kuvaa katsellut, on alkanut harmittaa, etten ottanut tätä mukaani. Tällähän on aivan ihanat kasvot! Tietäisikö joku enemmän tästä?

Olisipa vähän enemmän rahaa ja tilaa, niin ei sattuisi niin usein näitä vahinkoja. Siis että yritän olla järkevä ja jätän ostamatta löytöjä, joiden perään sitten myöhemmin haikailen. Voisi niitä sitten laittaa takaisin kiertoon, jos läheistä suhdetta ei synnykään.

Kahvia ja purkkaa

 

Äidin kahvihetki lattialla.

Yritin saada pienempää lasta viihtymään. Yleensä viihtyy mainiosti hetken itsekseenkin, mutta siinä tahtoo iloisimmankin vesselin hymy hyytyä, kun on monta hammasta puhkeamassa kerralla.

Niin ja sitten vielä tämä yllätys.

Joku osaavampi voisi kertoa, kuinka purukumin saa kätevimmin irti haarukoista ja veitsistä. Pitääkö nämäkin pakastaa ja sitten rapsutella purkka irti?

Kirpputorilla

Kirpputoreilla valokuvaaminen on yksi lempijutuistani.
Kaikkea ei voi saada, mutta usein kuvakin riittää.

Tiskit

Jonkunhan se on taas tämäkin läjä selvitettävä.

Oi sitä päivää, kun meillä on keittiö, johon mahtuu astianpesukone!

Aamun valossa

Ihanaa, että aamulla ennen seitsemää on vielä näin valoisaa.

Oma aamupala.

Mies soittaa pienemmälle lapselle vanhaa Metallicaa puuroa odotellessa.

Kahvitauko

Kahvitauko. Niitä tulee olemaan tässä blogissa paljon.

Pienempi lapsi nukkuu, isompi lapsi on isänsä kanssa mummulassa. Raivaan tämän olohuoneen pöydän, kunhan saan kahvin nautituksi ja vähän tätä blogia eteenpäin. Palasimme eilen kesälomareissulta appivanhempien luota ja tässä on vielä kaikki vähän levällään. 

Herkkuna välipalakeksi, joita oli tarkoitus ottaa evääksi matkalle. Suurin osa niistä jäi kuitenkin kotiin.

Perunoita

Lounaaksi lohta, perunoita ja parsakaalia.
Porkkanoitakin oli tarkoitus laittaa, mutten sitten jaksanutkaan.